Ollaan agiakin treenattu!

Sunnntaina Ninan kiusattavana Espoossa. Treenit olivat taas hyödylliset, sain neuvoja Tollon keppitreeneihin ja, miten edetä Caran kanssa. Kuulema Cara on jo iso koira, eikä sitä tarvitse varoa tai sääliä. Parasta kuitenkin oli, että Ninan mielestä olemme edistyneet Tollon kanssa, ja ohjauksessani on jo ajoittain jotain järkeä. Kotiläksyksi sain inhottavan käsikäännöksen treenaamisen. Sillä käänöksellä on joku fiksukin nimi, mutta tältä se minusta tuntuu. Kaikki käännökset, jossa joudun vauhdissa kääntymään koiraa päin ja siten kääntämään koiraa ovat minulle jotenkin vaikeita.. Ne kuitenkin kääntävät Tolloa pienesti ja ole jopa ajoittain koiran edellä. Täytyy vaan harjoitella nekin käännöstekniikat kuntoon.

Cara on päässyt ATT:n mölliryhmään treenaamaan. Haasteellisinta Caralle on olla vieraiden koirien ja ihmisten seurassa ihan yksin. Ryhmässä harjoitellaan pieniä radan pätkiä ja paljon tekniikkaa, joka on Caralle hyvää. Rataharjoituksia pystyn tekemään itsenäisestikin.

Torstaina Tollon kanssa treenamaassa välistävetoja ja keppejä. Välistävetojen rytmittäminen on hiukan vaikeaa, kun sitä harjoittelee olemalla koiran takana. Miljoonan toiston jälkeen sain rytmin kohdalleen ja kuvion onnistumaan. Cara yritti samaa kuviota, mutta olimme molemmat ulkona kuin lumiukko. Yhteistä rytmiä ei meinannut millään löytyä. Cara olisi halunnut mennä vain eteenpäin. Käännösharjoittelut ja rytmiharjoitukset lisäksi treenilistalle. No, tammikuuhun on onneksi vielä aikaa, eiköhän saada asiat kuntoon sitä ennen.