Reissusta kotiuduttuani kotona odotti kolme koiraa, jotka mennivät hyrränä ympyrää "TAHTOO TEHDÄ JOTAIN!!! ".
Sunnuntain aamuruoka tarjoitiin tokoilun merkeissä. Riikka lupautui tarkkailijaksi ja kommentoijaksi. Cara aloitti. Teemana seuraaminen ja takakierto. Riikka vahti, että olen suorassa ja koira oikeassa paikassa syömässä ruokaansa. Kunhan sain käteni oikeaan paikkaan, koira seurasi oikein hienosti. Palkan paikka ja oikea-aikaisuus on tosi tärkeä ja samalla vaikea juttu. Seuraavaksi treenattiin takakiertoa. Alkuksi koira jäi vähän vinoon, mutta palkan paikkaa muuttamalla koirakin suoritui. Yritin muistaa käyttää käskysanoja, mutta helposti unohtuu, kun ohjaa koiraa, syöttää samalla sitä ja katsoo, onko koira oikeassa paikassa. Liian monta liikkuvaa osaa. Piti vielä treenata maassaolon kestoa. Pääsen jo seisomaan saakka, ja Cara malttaa odottaa palkkaansa.
Tempo oli seuraavana vuorossa. Teemana seuraaminen ja liikkeestä pysäytys. Riikkan toimiessa liikkeenohjaajana Tempo oli seuraavinaan = paikka ja ajatus ihan kateissa. Palkkaneuvottelujen jälkeen seuraaminen lähti toimimaan paremmin, mutta tämä pitää ottaa tehotreenauksen kohteeksi. liikkeestä pysytystä harjoiteltiin Riikan ohjeitten mukaan, ja Tempo alkoi oivaltaa nopeasti, että mitä haluan.
Tollo oli viimeisenä vuorossa ja teemana jäävien liikkeet ja takakierto. Istuminen on hidas, ja haluan siitä nopeamman. Päätin kokeilla Mian neuvoa. Otin ohuen risun, jolla kosketin koiran takaosaa samalla kun annoin "istu"-käskyn. Tollo istui napakasti eikä asetellut takapuoltaan oikeaan asentoon. Hieno homma! Tein muutaman onnistuneen toiston, ja pääsin palkkaamaan koiraa. Maahanmeno on kunnossa, mutta se liikkeestä seisominen. Tollo on joskus osannut sen tosi hienosti, mutta nyt tuntuu unohtaneen koko jutun. Riikka ehdotti, että muutan käskyn sävyä, jos se auttaisi koiraa pysähtymään nopeasti. Tein seisomis-liikettä yksittäisenä liikkeenä, kunnes sain sen nopeaksi. Tuollaiselle putkiaivolle täyty varmaan liikkeet harjoitella aina siinä järjestyksessä, kuin ne kisoissakin tulevat, jos se parantaisi suoritusta.
Iltaruoka tarjoitiin Tollolle ja Caralle jälkipellolta ja Tempo sai sen seuraamistreeneistä. Tein Tollolle jäljen ( pituus noin 200m), jossa joka viidennellä askeleella ruokaa, yksi kulma, joka reititetty ruualla ja päässä keppi.
Caralle tein 50 askeleen jäljen, jossa joka askeleella ruokaa ja päässä keppi.
Tollon jäljen vanhetessa Tempo treenasi seuraamista. Tein eläinkokeen; pidin käsiäni koukussa . Tempo seuraa vasentaa koulussa olevaa kättä -> seuraamisen paikka priima!!! Tämä täytyy ajaa sisään, niin saan tuon vaikeuden ratkaistua. Samalla saan palkan viivettä kasvatettua, koska Tempo ei teidä milloin palkka tipahtaa nyrkistä.
Cara ajoi jälkensä hienosti. Jäljen päässä oleva keppi ei kiinnosta yhtään, ja vielä vähemmän maahanmeno kepillä. Koira katsoi minua ja oli ihan kuutamolla. Maahan menoa harjoiteltiin erikseen kepin kanssa, ja lopulta koira meni maahan ja sai lopun iltaruokansa.
Tollon jäljestys jännitti varmaan meitä molempia. Vein koira remmissä jäljen lähistölle, ja vasta siinä vaihdoin jälkiliinan. Annoin koiran vaeltaa jäljen alkuun, olin ihan hiljaa ja Tollo löysi jäljen alun ja alkoi jäljestää nenä tiiviisti maassa. Rauhallisesti kehuin otusta. Pari kertaa Tollo tarkisti jäljen suunnan, mutta valitsi oikean! Kulmassa se pyöri pitkään ympyrää, katsoi välillä minua, mutta katselin taivaan tähtiä, ja lopulta Tollo teki ratkaisunsa ja valitsi oikean suunnan. JES!!! Loppusuora meni mallikkaasti ja kepin löydyttyä koira sai iltaruokansa. Jäljen paineet purettiin vielä riehumalla lelun kanssa. Hieno homma, että koira jäljesti ja uskalsi tehdä oman ratkaisunsa. Tollo on nyt niin epävarma kulmissa, ja tarkistaa ja tarkistaa, eikä luota itseensä.
Kommentit