Lauantaina Cara osallistui Belgien erikoisnäyttelyyn pentuluokassa. Caran sisaruksia oli paikalla viisi. Narttupentuja oli kehässä kuusi, joisa kolme oli ns. näyttelylinjaisia. Cara sijoittui 4. Arvostelussa sanottiin suurinpiirtein , että mielyttäväluonteinen avoin pentu, jolla hyvä rakenne, kulmaukset ja liikkeet. Pää saisi olla kauniimpi , isot korvat. Kantaa häntää liian korkealla. ( Loppukehässä muilla häntä lähinnä alla piilossa, Cara kulki häntä tötteröllä. Asenteella, että minä muuten tulen täältä) Arvostelussa tärkeimmät asiat ok.
Lauantai- iltapäivänä lähdin Tollon kanssa retkelle Itä- Suomeen. Majoittuimme kauniin järven rannalle ja ilta kului Tollon leikkiessä rantavedessä ja minä istui ihmettelemässä koirani touhuja. Sunnuntai aamuna lämpötila ollessa noin 22 astetta lähdimme jälki-kisoihin. Ensin oli vuorossa maasto. Tollo lähti janalle hienosti, nappasi jäljen ja jäljesti junamaisesti ensimmäiselle kepille. Ilmaisi sen, ja sitten ilmoitti, ettei täällä mitään jälkeä ole!!! Olin ihan pihalla, mitä nyt, miksei Tollo jatka. Koira,joka yleensä jäljestää junana. Palasimme takaisin janalle ja uusi lähetys, samaan kohtaan ja taas stoppi. Totesin, ettei kannata arvuutella missä jälki olisi, vaan tosi ihmessäni lähdin kisapaikalle takaisin.
Päätin kuitenkin osallistua tottikseen, olisi hyvää harjoittelua vieraassa ympäristössä. Ilmottautuminen meni hyvin, vaikka parina tervu-uros. Aloitimme liikkeillä. Siitä alkoi kaaos. Tollo aloitti seuraamisen hyppimällä minua kohti ja lopulta haukkui minulle. Jouduin komentamaan sitä kaksi kertaa, kunnes sain sen seuraamaan kontaktissa. Arvata saattaa, että otti hieman päähän. Arvosanaksi tuli puutteelllinen, ja aivan syystä.
Jäävät seuraavaksi, liikkestä istumaan Tollo ei kyennyt vaan jäi seisomaan, muut menivät hyvin ja nyt nopeasti. Noudot onneksi menivät tosi hyvin, saimme niistä kaikista hyvän. Eteenlähetyksessä Tollo ei mennyt heti maahan, vaan hetken seisoi paikallaan, siitä arvosanan pudotus.
Muita koiria helle hyydytti, ja niille sanottiin, että saisi olla voimakkaampi tai aktiivisempi, mutta Tollolle ei niitä ominaisuuksia kaivattu lisää... :)![]()
Esineruudusta saimme täydet.
Kisojen loputta jäljentekijämies tuli kysymään, oliko minulla jälki nro 1. Olihan minulla, ja hän kertoi, että talloessaan jälkeä kaksi hirveä oli juossut hänen ohitseen. Olivatko ne sitten sotkenneet Tollon hajunenän, että ihmisen jälki ei löytynyt. En tiedä, eikä Tollo kerro.
Olihan taas koetilanne. Nyt pystyy toteamaan, että olihan siinä jotain hyvääkin, mutta minä ja Tollo tarvitsemme paljon kisanomaisia harjoituksia superhäiriötilanteissa.
Cara oli viettänyt Riikan kanssa päivän retkeilemällä Helsingin keskustassa, ja oli kuulemma käyttäytynyt hienosti. Kiitos Riikalle koiranhoidosta.
Loma jatkuu ja retkeilyt jatkuvat. Käydään välillä kotona pesemässä vaatteet ja jatketaan taas. Torstaina tod.näk Tampereelle ja lauantaina Caran kanssa Skogsterin Mian kurssille.
Kommentit