Torstaina Caralla oli treffit Helsingin sisarustensa kanssa kasvattajan luona jäljenopiskelun merkeissä.

Ensin teimme omaan malliin koiralle jäljen. Caralle tein noin 40 askeleen jäljen, jossa askeleet tiiviisti peräjälkeen ja joka askeleella ruokaa. Cara on nykyään TOSI ahne, ja koira sukelsi jäljelle ja minä roikuin valjaissa kiinni. Päästiinhän lopulta jäljen loppuun.

Kasvattajna mukaan vire ja motivaatio hyvä. Minä en saa roikkua valjaissa estämässä koira menoa vaan liinasta säätämällä koiran vauhtia. Taas huomautettiin jälkinarustani, siitä Tollon vanhasta... Askeleet saavat olla jo normaaleja, mutta lyhyellä välillä , kaarroksia ja pituutta saa olla. Ei siis ihan pieleen olla tehty..

Seuraavaksi tehtiin korjausjälki kasvattajan ohjeitten mukaan. Cara jäljesti tosi hienosti, nenä pysyi maassaa ja jokainen ruokapala noukittiin maasta. Keppi oli loppupalkkana, ja sain ohjeen jo ruveta miettimään keppiilmaisutekniikkaa. Meidän pikku-Caralle!!!

Lopuksi kaikki pennut esittelivät leikkitaitojaan. Koiran kanssa on vaikea leikkiä oikein. Cara ei oikein uskalla leikkiä kanssani, vaan helposti luovuttaa tai roikkuu patukan painona. Sain myös ohjeeksi hankkia isonkoiran patukan, jotta Caran olisi helpompi ottaa siitä kiinni enkä paineistasi koiraa hamuamalla pikkupatukkaa.

Lauantai-aamuna Cara pääsi Skogsterin MIan seminaariin. Aamupäivällä käytiin pennun koulutusta teoriassa läpi sitten MIa esitteli oman pentunsa ja aikuisen koiransa kanssa koulutusta, ja sitten jokainen toi pentunsa esiteltäväksi ja Mia antoi neuvoja.

Kita-siskon omistaja Minna ja Nina olivat myös paikalla, ja Minna kirjoitti meille annetut ohjeet ylös.

Tärkein ohje oli, että tekniikka opetetaan ruualla, leikki erikseen ja vasta, kun tekniikka hyvin hallussa lelupalkka mukaan harjoitteluun.

Siis ne meidän ohjeet:

1. Vartalo suoraksi

    Vältä vartalopainostusta sekä liikkeessä, että sivulle tulossa ja luoksetulossa. ÄLÄ KUMARRU KOIRAA KOHTI.

2. Seuraamiseen reipastahtinen kävely, älä hidastele.

3. Leikkimisessä vahvista lelun vastustamista, anna voitta kun vastustaa ( anna koiralle välillä vaikutelma, että jakaa raahata sua perässä :)

4. Maahan menossa, odotusta enenmmän hitaasti edeten.

5. Seuraamisessa oik. käteen namit, vasen ohjuriksi.

6. Luoksetulossa kädet sivulle -> "hyvä", kädet ylös -> ruoka ->" vapaa" -> ruuan saalistus.

Mia osaa selittää ja perustella asiat niin selkeästi, että tällainen aloittelijakin ymmärtää, mitä hän tarkoittaa.

Oli tosi opettavainen päivä. Kiitos Minnalle ja Ninalle hyvästä seurasta.

Lopulta pääsin kotiin aika väsyneenä, mutta eihän Cara ollut väsynyt. Ei kun treenaamaan...

Menin Caran ja Tollon kanssa läheiseen puistoon tekemään jälkeä ja harjoittelemaan leikkimistä koirieni kanssa. Tollolle tein lyhyehkön ruokajäljen, jossa yksi 90 asteen kulma ja päässä keppi. Caralle tein normi suoran jäljen.

Nyt Cara leikki eri asteella kuin päivällä, ehkä katselijoiden suuri määrä hiukan ahisti koiraa. Annoin Caran voittaa paljon, ja häntä tötteröllä se kantoi rättiä takaisin minulle.

Jäljen se ajoi hienosti, kepistä se ei perustanut ollenkaan, eikä ainakaan mennyt maahan.

Tollolla keksityin leikkimisessä oikeaan otteeseen. Yritin kehua koiraa, kun se mälväämättä piti rätistä kiinni. Sain pari tosi hvyää rätin pitoa.

Ja sitten se jälki... Koira lähti jäljelle tosi paineessa; häntä alhaalla ja ihme irvistys naamallaan. Jokainen ruoka noukittiin, ja kulmassa tapahtui taas. Koira lopetti ja jatkoi matalana jäljestystä suoraan eteenpäin. Vein koiran autoon ja hengitin hetken. Heken päästä vein Tollon uudestaan jäljen alkuun, taas hieno jäljestys, mutta nyt kehuin koko ajan koiraa, kuinka taitava se onkaan... Kulmassa pysähdys, ja minä kehun, että kuinka hienosti otus löytääkään jäljen. Varovasti Tollo valitsi oikean suunnan, ja minä kehun lisää. Loppujälki meni taas paineessa ja vasta loppukepillä koira rentoutui.

Olen siis onnistunut luomaan jäljestykseen sellaisen paineen, että Tollo ei pysty ratkaisemaan ongelmatilanteita, vaan valitsee jotain päästäkseen tilanteesta pois. Nyt tarvitaan apua!!!