Olin ilmoittanut Tollon TSAU:n juhanuskisoihin kolmeen kisaan; juhannusaattona kaksi starttia ja juhannuspäivänä yksi startti. Juhannusaaton sää oli mitä oli, ja totesin nurmipohjaisen kentän olevan liian liukas pohja Tollolle. En tosiaankaan halua Tollon liukastuvan ja loukkaavan itseään. Kisat kustantavat 24 € ja viimevuotinen Tollon parantaminen 2000€. Ei tarvinnut paljonkaan arvata kumman valitisin...Kävimme turistina paikalla kisoja katsomassa, ja tulimme kotiin lämmittelemään.

Kyselin Jampalta Agirotujoukkueen strategiaa.. Johon Jamppa tyynesti, että hän on ollut kerran 4, kerran 2, kerran 3 jne. Ihan pienet paineet tulevaan koitokseen.. voitto tai sijoitus, muuhun Jamppa ei ole tottunut!! Pitää kai treenata ennen kisaa.

Juhannuspäivänä Ismo lähti edeltä tarkastamaan kisakentän kuntoa, ja ilmoitti, että kuiva on, voitte tulla. Kisarata ei ollut vaikea. Teemana oli keskittyä Tollon hallintaan ennen kisaradalle menoa. Päätin seurauttaa koiran kentän reunalta lähtöalueelle. Odotimme vuoroamme kentän reunassa ja palkkasin otusta hyvästä kontaktista. Tollo seurasi kauniisti lähelle kisarataa, kunnes koira syöksyi edestämme ohi. Silloin Tollon kuppi meni nuri ja alkoi mahdoton karjuminen. Sillä mielialalla koira meni lähtöön. Voi rähmä!! Ensimmäisen kerran agiuransa aikana koira varasti lähdöstä, ja sen mukaista oli meno; mahdotona kaahausta eikä hajuakaan keskittymisestä. Tulos sen mukainen, 20.

Tälläkin kertaa näkyi perushaasteemme = ongelmamme: Tollo toimii hyvin,  kun on selvä tehtävä, mutta hengatessa se reagoi ympäristön häiriöihin herkästi. Kisapaikoilla se on jo autosta tullessaan korkeassa vireessä, eikä vireen/ hännän laskeminen ole helppo juttu. Tätä hengaushallintaa ja vireen laskua  täytyy treenata runsaasti lisää. Kesän aikana kierrän kaikki koiratapahtumat, joihin pääsen ja harjoittelen siellä Tollon kanssa hengasuhallintaa.

Sunnuntaina oli vuorossa jälkitreenit Lauran metsissä. Laura teki Tollolle jäljen, jossa yksi laatikko, ja laatikon keskellä yksi keppi ja päässä toinen ja makupalat ohjasivat kulmissa. Maasto oli ensi ryteikköä, mutta sitten kuivaa kangasmetsää. Alku lähti hyvin, eka kulma löytyi, mutta kuivalle kankaalle tullessamme Tollo alkoi ottaa ilmasta hajuja, ja laatikossa olevan kepin ohi mentiin. Ilmavainujäljestys jatkui, ja viimeinenkin keppi löytyi. Vaihtoehdot 1) peltojäljestystä kangasmetsässä, 2) tiukka puuttuminen, jos nenä nousee ilmaan tai 3) kysytään neuvoa viisaammilta.

Riikka teki Caralle hienon kaarevan jäljen, jota pikkuotus jäljesti hienosti. Sinnikkäästi se napsi nappulat, vaikka muurahaisetkin olisivat niitä halunneet. Lopussa olevasta kepistä se ei vielä lainkaan välitä, mutta lopuksi leikki onnistui.

Lopuksi vielä koirat pääsivät uimaan, siis Tollo ui ja Natta, Tempo ja Cara riekkuivat rannalla. Koirat kaahasivat metsässä niin, että saatiin autoon melkein kuivia, mutta risuisia koiria.

Onneksi piti lähteä töihin, että koirat saivat edes vähän levätä.