Ensimmäiseksi  kiitos Tollon kasvatajalle, jonka neuvot tepsivät taas.
Olin hankkinut Tollolle kannellisia muovisia putkiloita. Opetin nurmikolla, kun sellainen löytyy täytyy mennä maahan, jotta saisi putkilon sisällön. Tollon suurta herkkua on naudan suikalepaisti ( hemmoteltu kakara). Siispä putkiloihin suikale, ja loppupalkaksi suikalepaistia, ja jälkeä treenaamaan. Tein Tollolle normijäljen makupaloilla, johon piilotin sammaleen alle kuusi putkiloa keppien tilalle. Otin purkkien kannet pois, jotta herkkuhaju edes jotenkin löytyisi.
Jäljen vanhetessa tein ensin valmiiksi pitkän ja kapean esineruudun, johon piilotin yhden esineen taakse ja kaksi etuosaan.
Tollo ensiksi kehiin. Tollo oli valmis töihin, mutta tottista ensin, hyvä paikka harjoitella mielenhallintaa. Päätin, että esineruudun reunaan pitää pystyä menemään seuraamalla. Tollolle otti koville tuo vaatimus. Matka oli noin 20m, aina kontaktin pudotessa takaisin auton luo, tuumaustauko ja uusi yritys. Kolmannella kerralla Tollo tapitti minua ja päästiin esineruudun reunaan. Kapeallakin ruudulla Tollo käyttää samaa tekniikkaa; täysillä takareunaan ja sieltä poimien noukitaan esineet. Nyt huomasin, että lähti liikkeelle tuulen alapuolelta. Esineet löytyivät ennätysajassa. En jaksa tuosta risteilystä olla huolissani, koska Tollo tekee koko ajan  töitä ja esineet löytyvät nopeasti.
Seuraavaksi Tempo teki esineruudun ja pikkujäljen. Tollo voisi ottaa mallia Tempun jälkityöskentelystä, tarkkaa nuuskutusta, ettei yksikään murunen jää metsään. Temppu treenasi lopuksi vielä noutoa, lähinnä palautusta. Nyt lähdin karkuun, kun koira nappasi kapulan suuhun, ja palautus onnistui suoraan sivulle.
Nyt Tollon jälki oli riittävästi vanhentunut, ja päästiin varsinaiseen harjoitukseen. Jana oli tällä kertaa noin 15m pitkä, ja hyvin se sujui. Tollo on näyttänyt tajunneen, miten sen jälki kuuluu poimia. Nyt se ei tarkistanut takajälkeä kuin kork. 1m verran. Jäljellä oli kaksi kriteeriä; nenä maassa pääsee eteenpäin ja joka makupala poimitaan. Ensimmäiset 50 m olivat henkien taistelua: Tollo olisi halunnut rynniä eteenpäin, ja minä roikuin painona enkä päästänyt. Välillä koira seisoi, tuli viereeni vinkumaan, seisoin passiivisena. Kun nenä meni maahan, lähdin liikkeelle. Tollo havaitsi ensimmäisen purkin, pysähtyi ihmeissään. Komensin sen maahan, ja annoin herkun koiralle. Nyt Tollon päässä syttyi lamppu "Näitkö me etsitään, Jes" Loppujäljen koira imuroi jälkeä pitkin, pysähtyi jokaiselle purkille ja lopulta tarjosi maahanmenoa saadakseen suuren herkkunsa. Mitä rauhallisemmin Tollo jäljesti, sitä enemmän annoin sille liinasta löysää. Loppupalkaksi hienosta jäljestyksestä koira sai herkkuruokaansa. Tällä tekniikalla jatketaan, ja toivotaan vähälumista talvea.. Keväällä kisoihin, jos kaikki sujuu ongelmitta.