Ei olisi pitänyt ma-aamuna kehuskella kasvattajlle, että meillä on Tollon kanssa mennyt tosi hienosti. Se ei ole ollut kipeä eikä loukannut itseään kuukauteen. Puhelun jälkeen lähdin koirien kanssa lenkille. Topi ja Natta riehuivat ensin normaaliin tapaansa, sitten molemmat rauhoittuivat ja hääräsivät  omiaan. Yhtä äkkiä Topi ulvahti kivusta ja nilkutti luokseni. Riikka otti nuoret ja terveet ja lähti kotia kohti, ja minä tulin vanhojen ja vammaisten kanssa perässä. Topi oli taas ihan vinossa, pää kääntyneenä vasemalle, selkä jännittynyt ja kaarella. Kotona koira sai heti lääkkeensä ja valitellen meni seuraava vuorokausi. Onneksi mellä oli jo varattu eläinlääkärin aika tiistaille, piti olla kontrolliaika. Nyt sinne meni kipeä koira ja huolestunut omistaja.
Eäinlääkäri tutki koiraa, ei edelleenkään neurologista oiretta, ja nyt löytyi jännittynyt niskalihas, joka kiinnittyy lavan etuosaan. Eläinlääkäri sanoi, että vamman uusitumiseen saattaa riittä, että koira astuu kuoppaan. Positiivista oli, että lihakset ovat alkaneet palautua, ja ovat tasapainoissa molemmin puolin koiraa. Hoito-ohjeena  kipulääkitys-kuuri, venyttelyn aloittaminen heti akuutin kivun loputtua ja koira heti käyttöön akuutin vaiheen loputtua. Näillä estetään vammautuneen lihaksen lyhentyminen ja arpikudosalueen suurentuminen. Tällaisia kipukohtauksia saattaa tulla  toipumisvaiheessa, mutta niiden pitäisi kestää aina vain lyhyemmän aikaa. Eiliseen verrattuna Topi on jo parempi, häntä heiluu ja selän lihakset ovat rennommat.
Agility jää nyt määräämättömäksi ajaksi tauolle. Palamme ehkä sen lajin pariin, kun koira on kunnossa. Topilla onneksi riittää intoa muihinkin lajeihin.