Ennakkoajatukseni tokoleiristä oli taas väärä. Kouluttajat olivat asiansa osaavia ja sain paljon opastusta Tollon kanssa treenaamiseen. Päivät alkoivat aina tunnin teorialuennolla. Ensimmäisenä päivänä käsiteltiin koiran motivaatiota, palkkausmenetelmiä ja oikean viretilan opettelua. Toisena päivänä käsiteltiin kisakestävyyttä, ja mitkä asiat vaikuttavat  "kyllä se kotona osaa"- ilmiöön. Yksi kekskeisistä ajatuksista oli, että koiran on tiedettävä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja sen on tiedettävä, mikä palkka oikein tekemisestä seuraa.
Muistiinpanoja tein kynä sauhuten. Riikka fiksuna otti videokameran mukaan, joten treenimme videoitiin ja ennen kaikkea kommentit ja ohjeet. Luentojen jälkeen oli käytännön harjoituksia 2 x 2,5h päivässä. Ryhmässämme oli 6 koirakkoa, jokainen treenasi yksitellen, ja asiasta keskusteltiin harjoituksen jälkeen. Kesken treenaamisen ei keskusteltu. Kouluttaja opasti, ja moni ohjaaja yllättyi, miten nopeasti koira tajusi asioita, kun ohjaaja teki asioita oikein.
Tollon kanssa harjoiteltiin viretilanlaskua ja odottamista, jotka ovat meidän haasteemme. Sain ohjeeksi tehdä palkattomia treenejä, esim. kolme liikettä ilman välipalkkaa sitten ruhtinaallinen leikkihetki ja sitten rauhoittuminen , odotushetki ja koira pois kentältä. Topin kanssa alettiin heti sellainen käytäntö, että jos se kerrankin haukkuu, koira pois ja tekeminen loppuu. Muutaman kerran Tollo lähti autoon miettimään elämän kovuutta. Tollolle, joka rakastaa tekemistä,  on suuri rangaistus tekemisen loppuminen. Sunnuntain treeneissä, jo näki, että koira piti suunsa tiukasti supussa ja keskittyi tekemiseen. Kouluttajan mielestä tekninen osaamisemme on hyvällä mallilla, meidän pitää  keksittyä näihin meille  haasteellisiin asioihin.