Maanantai-ilta alkoi uuden tokoryhmän treeneillä.. Paikalle oli kokoontunut viisi koirakkoa. Jokainen teki vuorotellen haluamiaan liikkeitä, ja toiset kommentoivat ja antoivat vinkkejä. Ryhmä tuntui kivalta, vaikka kaikkien haasteet olivat erilaisia. Tein Topin kanssa kokeseen ilmottautumisen, jäävät liikkeet, pikän luoksetulon ja henkilöryhmän ilman välipalkkausta. Luoksetulossa Topi nosti virettään, ja siirtyessään sivulle piti hypätä ylöspäin ja haukahtaa. Tähän kaipasin neuvoja, että miten saan Topin pidettyä kasassa, vaikka vire nousee. Kokeilin, että jos kaulapannasta estän sitä hyppäämästä ja ohjaan sen napakasti sivulle. Monen toiston jälkeen Topi alkoi tajuta, mitä haluan. Muilta sain neuvoksi olla rauhallisuuden lisäksi vähän tyly koiralle, jos ei tehdä kunnolla turpiin tulee...
En osaa käyttää pakotteita niin hyvin ja oikea-aikaisesti, että kerralla saisin Topin tajuamaan, miten asia tehdään oikein. Pakotteiden oikea käyttö on oma taiteenlajinsa, jonka haluaisin oppia tekemään kunnolla. Vääränlainen pakotteiden antaminen saa Topin vain  nostamaan virettään enemmän --> sähläys lisääntyy.
Toisten lähdettyä treenasin vielä Tempon ja Nattan kanssa tottista.
Tottistreeneistä lähdin Topin agi-teeneihin. Koirassa ei näkynyt väsymyksen merkkiäkään, vaan  lähti täydellä innolla hyppelemään. Itsessäni näkyi treenein vähyys, oikea ohjausrytmin löytyminen oli hakusessa. No, jälkikisojen jälkeen voin taas keskittyä agin treenaamiseen..
Tempo sai kanssa tehdä radan mini-hypyillä. Voi sitä tekemisen riemua! Jospa Tempo kutistuisi mini-koiraksi, niin Temponkin selkä kestäisi hyppäämisen paremmin..
Nattasta on kehittymässä agi-koira.. Se osaa jo kaksi hyppyä peräkkäin ja putken. Kepit menevät käsiohjauksella. Jos Riikka ei pian hae koiraansa pois, siitä tulee Ismolle oiva agi-koira...
Treenien lopuksi vielä jäähdyttelylenkille ja väyneitten koirien kanssa kotiin.