Viikonloppuna hikoilin Topin kanssa Oreniuksen kurssilla. Molempina päivinä kiisin kurssille suoraan töistä, kaappasin koirat kotoa ja kurssille. En ole Topin kanssa treenannut agia muutamaan viikkoon, ja sen kyllä huomasi lauantain kurssilla. Koira ei meinannut pöksyissään pysyä, kun pääsi hyppelemään. Oreniuksen ohjauksessa harjoittelimme käännösten tiiviyttä, ja koiran edelle ehtimistä...Topin kanssa se onkin niin helppoa. Sunnuntaina Topi oli hieman rauhallisempi ja kykeni keskittymään tekemiseen. Harjoitusradat olivat "helpompia" pitkiä suoria, jonka jälkeen "pitsin nypläystä" ja taas hanat kaakkoon. Toisella kellotetula radalla Topi teki pohja-ajan. jes... Orenius lohdutti, että olen kehityskelponen, koska en tee samaa virhettä kahta kertaa peräkkäin.. Lopputuloksena kurssista oli, että minun pitää pinkoa koiran edellä mahd. paljon, ja otettava ryntäys vauhti Topilta pois ennen käänöshyppyjä, jolloin kaarteet pienenevät. Me molemmat olimme sunnintai-iltana aivan puhki.