Perjantaina oli PK-tottistreenit Haunisissa. Minulla oli takana kaksi yövuoroa, olin siis aika väsynyt ja Topi taas täynnä virtaa, kun oli ollut vähemmällä liikkumisella. Loistava yhdistelmä lähteä treeneihin. Ymmärsin lähteä  kentälle aikaisemmin ja kävin Topia juoksuttamassa metsässä, sain siltä suurimmat höyryt pois.
Koulutus toteutetaan niin, että kouluttaja opastaa yhtä koirakkoa kerralaan toisen ollessa paikallaolossa.
Pyysin,että Topin ollessa paikallaolossa, parimme riehuisi koiransa kanssa kentällä; heittelisi palloa ja leikkisi koiran kanssa äänekkäästi. Näin tehtiin..Topi oli pitkässä liinassa kiinni, alkuu levoton ja selvästi ärsyyntyi toisen palloleikeistä ja huutamisesta.Kerran Topi nousi istumaan, mutta nopeasti palautin sen maahan. Paikallaoloaika oli pitkä, ehkä noin 10 min, ja loppuajan Topi oli levollisesti paikallaan. Sovimme, että kotiläksynä palkkaan koiraan rauhalliseen tilaan hakeutumisesta paikallaolossa ja kentällä treenataan suuressa häiriössä. Tuntuu hyvältä suunnitelmalta.
Vuorollamme kerroin kouluttajalle viimeaikaisista vaikeuksia ja hän pyysi näyttämään, missä vaiheessa tasamaa nouto on. Minä heitin kapulan ja Topi ryntäsi sitä hakemaan, ja kapulan kanssa leikkien juoksi ympärilläni. Jes!, näyttipä hyvältä. Kouluttaja totesi, että siis tuollainen... Alotimme alkeista ja koiran hallinnasta, jälleen.. Koira istuu edessäni , minä pidän kapulaa sen edessä ja Topi saa ottaa kapulan vasta käskyllä. Jos alkaa pureskella kapulaa, niin huomautus. Onnistuneesta suorituksesta palkkaus patukalla, ei irroituskäskyä. Topi ratkaisi asian niin, että otti kapulasta paremman otteen saadakseen patukan.
Saimme tämän kotiläksyksi, enkä saa heittää kapulaa vaan viedä sen eteen, välimatkaa vaihdellen. Kuitenkin niin, ettei koira saa kiihtyä noudosta.
Lopuksi vielä eteenlähetysharjoitus. Topi oli saanut uuden jalkapallon, jota ryntäsi hakemaan ja onnellisena riehui pallonsa kanssa. Kouluttaja totesi, että tuon koiran kanssa kyllä riittää haasteita, ja minä olin kerrankin samaa mieltä kouluttajan kanssa..